Olennainen osa Honka-hirsikotien energiataloudellisuutta on rakenteiden tiiviys, joka syntyy teknisesti edistyksellisillä ratkaisuilla kuten salvostekniikalla, tutkituilla tiivisteillä ja kehitetyillä rakenneliittymillä. Kun edellä mainittuihin yhdistetään osaava suunnittelu, edistyksellinen tuotantoteknologia sekä tarkka laadunvalmistus ja rakentaminen päästään hyviin alle 1,0 1/h n50-ilmatiiviysarvoihin, kuten Hyvinkään asuntomessutalossammekin. Parhaimmillaan painumattomista hirsistä rakennetuissa asiakaskohteissamme on mitattu useita jopa alle 0,5 1/h-ilmatiiviysarvoja eli on aika muuttaa vanhat käsitykset hirsitalojen ilmatiiviyden suhteen.

Massiivipuulla on eräs ominaisuus, jota ei kuitenkaan voida huomioida energialaskelmissa, mutta joka käytännössä parantaa hirsitalojen energiatehokkuutta verrattuna teoreettiseen laskennalliseen kulutukseen. Tämä tärkeä ominaisuus on hirren varaava eli ns. terminen massa, mikä tarkoittaa sitä, että massiivipuurakenne varastoi lämpöä (mm. auringon ilmaisenergiaa) ja siirtää sitä viiveellä lämmittämään huoneilmaa; massiivisuus siis säästää lämmitysenergiaa kuten mm. Tampereen teknillinen yliopisto on tutkimuksissaan todennut.

Rakentamisen energiamääräykset (RakMK D3 2012) muuttuivat viime kesänä ja nyt energiatehokkuutta mitataan E-luvulla, jonka perusteella määräytyy rakennuksen energiatehokkuusluokka. Vanha energiatodistusluokka ei ottanut lainkaan huomioon rakennuksen lämmitysenergian tuottamistapaa, jonka mukaanotto vaikuttaa luokituksiin merkittävästi.

Energiatodistuksen asteikkoa on muutettu niin, että uusi A-luokka ennakoi 2020 tulevia lähes nollaenergiavaatimuksia ja on siten erittäin vaativa. Tampereen asuntomessuilla viime vuonna vain kaksi taloa ylsi A-luokkaan uusilla kriteereillä.

Tutkimalla oikea tekniikka eristämiseen

Olemme Honkarakenteella tehneet toistakymmentä vuotta tutkimusta hirsitalojen energiatehokkuudesta, tiiviydestä ja kosteusturvallisuudesta yhteistyössä mm. VTT:n, Tampereen teknillisen yliopiston ja alan järjestöjen kanssa. Kehitystyön tuloksena olemme onnistuneet kehittämään rakenteen, joka on sekä energiatehokas että kosteusturvallinen.

Honkarakenteen painumattomaan hirsirakenteeseen yhdistetty eriste ja ohutrappaus mahdollistavat rakenteen, jolla hirsitalo on mahdollista saattaa jopa passiivitaloksi.

Passiivitasolle päästään kun painumattomaan hirsirakenteeseen yhdistetään 300 mm Thermisol EPS-eristettä joka ohutrapataan. Kuitenkin aina kun lämmöneristepaksuutta kasvatetaan, nousevat esiin kosteusturvallisuuteen liittyvät kysymykset.

EPS-eristerapatun seinärakenteen kosteustekninen toimivuus on tutkittu Tampereen teknillisellä yliopistolla. Tutkimuksen tehnyt rakennusfysiikan professori Juha Vinha on todennut, että EPS-eristeellä toteutettu eristerappaus on Suomen olosuhteissa kosteusteknisesti toimiva vaihtoehto hirsirakenteen yhteydessä.

-       Jukka